Ritarihuone

Ritarihuonepalatsi rakennettiin vuosina 1641-1672. Siipirakennukset valmistuivat vuonna 1870.

Arkkitehdit: Simon de la Vallée (1641-1642), Heinrich Wilhelm (1645-1652), Jost Vingboons (1653-1656) ja Jean de la Vallée (1656-1672). Voidaan sanoa, että kaksi viimeksimainittua antoivat Ritarihuoneelle sen lopullisen muodon. Yksinomaan Jean de la Valléen työtä ovat katon, koristettujen pääovien ja portaikon piirustukset.

Ritarihuonesali Aatelissääty on käyttänyt tätä salia valtiopäivien istuntosalina vuodesta 1668 vuoteen 1865, jolloin säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja uusi edustusuudistus toteutettiin. Nykyään tänne kokoontuu Ritaristo ja Aateli joka kolmas vuosi aateliskokoukseen. Sitäpaitsi käyttävät Tiedeakatemia sekä Kirjallisuus, Historia ja Antikviteetti Akatemia salia vuosittaisissa juhlakokouksissaan. Salin täydellinen entisöiminen toimeenpantiin vuonna 1961, jolloin lehteri poistettiin.

Tässä salissa päätti aateli vuoden 1680 valtiopäivillä suuresta reduktiosta, täällä tapahtuivat myös n k vapaudenajan kiihkeät puoluetaistelut hattujen ja myssyjen välillä, täällä kuningas Kustaa III vuoden 1789 valtiopäivillä istuutui maamarsalkan tuoliin Vaasasuvun vaakunan alle ja aatelin vastarinnasta huolimatta pakotti nämä suuriin myönnytyksiin ja täällä Ritaristo ja Aateli vuoden 1865 valtiopäivillä edustusuudistuksesta päätettäessä vihdoinkin vapaaehtoisesti luopui poliittisista oikeuksistaan.

Salin seinillä ja maamarsalkan huoneistoon johtavassa portaikossa riippuu 2.330 Ritarihuoneeseen otettujen kreivillisten, vapaaherrallisten ja aatelisten sukujen kuparilevyille maalattut vaakunat (yhteensä 2897). Näistä suvuista on 700 enää elossa. Kilvet ovat numerojärjestyksessä sen mukaan minä vuonna kyseessä oleva suku on otettu Ritarihuoneeseen. Kreivillisten sukujen kilvet ovat keski-ikkunan ympärillä läntisellä seinällä, vapaaherrallisten sukujen niitten sivustoilla ja vanhimpien aatelissukujen eteläisen seinän aukeamalla no X. Maamarsalkan asuntoon johtavassa portaikossa riipuu joukko vaakunakilpiä, jotka ovat kuuluneet Ritarihuoneeseen 1600-luvun jälkipuoliskolla otetuille jo kuolleille suvuille. Ruotsin viimeksi aateloidun (1902), tutkimusmatkailija Sven Hedin'in vaakuna on portaikon sisäänkäytävän vieressä.

Katossa on vertauskuvallinen maalaus, jonka David Klöcker Ehrenstrahl on maalannut 1675. Taulu ihannoi Ruotsia suurvaltana jota symbolisoi valtaistuimella istuva Svea kruunu päässään ja valtikka kädessään. Svean yläpuolella leijailee kolme sulotarta, jotka kantavat käsissään valtakunnan vaakunan kolme kruunua. Ympärillä on runsaasti vertauskuvallisia olentoja. Fama, maineen jumalatar, toitottaa Ruotsin kunniaa maan päällä ja korkeuksissa Eterna, ikuisuuden jumalatar, ojentaa kuolemattomuuden tähtikruunua.

Salin taustalla on Lübeckin kaupungin kuningatar Kristiinalle lahjoittama maamarsalkan istuin. Se on valmistettu n 1625 ja veistetty kokonaan norsunluusta, johon on upotettu ebenpuulistoja raamatullisilla ja metsästyskuvilla.

Maamarsalkan huoneiston etuhuonetta koristaa neljän 1600-luvun suurmiehen muotokuvat. Klas Flemingin muotokuvan alla sijaitsevassa kaapissa säilytetään esineitä, jotka ovat joko lahjoitettu tai talletettu Ritarihuoneelle. Vitriinikaapissa ikkunoitten välissä on osa Stuartin vaakunaposliinikokoelmasta (itäintialaista posliinia). Kassakirstu on 1600-luvulta.

Maamarsalkan salia käytettiin 1719-1794 vaikutusvaltaisen salaisen valiokunnan kokoushuoneena. Sen seiniä koristavat 1600- ja 1700-lukujen maamarsalkkojen muotokuvat. Näistä merkittävimpiä olivat Per Brahe, Johan Gyllenstierna, Arvid Horn, Karl Gustaf Tessin ja Axel von Fersen. Kuningas tai aateli nimitti maamarsalkan toimimaan Ritariston ja Aatelin puheenjohtajana säätyvaltiopäivien aikana.

Salonki on kalustettu antiikkisin rokokoo-huonekaluin. Seinillä riippuvat 1800-luvun maamarsalkkojen muotokuvat. Kreivi Lagerbjelke oli viimeinen maamarsalkka.

Portaikko on Jean de la Valléen piirtämä ja valmistui 1668. Perusteellinen entisöiminen suoritettiin vuonna 1961. Itäiseen pitkään seinään on upotettu Gustaf Cederströmin maalaus "Tåget över Bält" (Ison Beltin ylitys). Portaitten nurkkapilareiden lyhdyt ovat kuvanveistäjä Bouchardon'in Kuninkaallisen Linnan portaikon pronssilyhtyjen kaksoiskappaleet vuodelta 1765.

Kansliakerroksessa, kerrosta ylempänä, sijaitsevat Ritarihuoneen hallinnolliset tilat. Sinisessä huoneessa on konsuli Hjalmar Wicanderin ainutlaatuinen kokoelma itäintialaista vaakunaposliinia.

Aukiolajat:
Maanant - Perjanti 11.30-12.30
Entrance fee: 50SEK (eläkkeellä, opiskelija 25SEK)

Ritarihuonesali

Kansliakerroksessa